Sunnuntaiaamu alkoi sateisissa tunnelmissa. Puin kamppeet niskaan ja valmistauduin tallille lähtöön heti aamupalan jälkeen. Onneksi sade hellitti siihen mennessä ja aurinko alkoi mukavasti paistaa.
Tallille päästyäni hoidin Kamin huolella ja juoksutin. Juoksutuksessa askel näytti puhtaalta, joten viskasin satulan selkään ja kokeilin ratsastaa vähän jotain pientä kentällä.
Kami tuntui hyvältä alkuverkassa, joten päätin kokeilla tehtävää, jossa pitäisi selvitä, onko poni jo kunnossa; ensin käynnissä pohkeenväistöä pitkällä sivulla keskelle ja takaisin uralle. Toisella pitkällä sivulla ravi. Kun väistöt alkoivat onnistua, muutin tehtävää siten, että menin ravissa koko tehtävän, mutta pitkällä sivulla, jolla nostin ravin, lisäsinkin sitä.
Kami meni todella hyvin ja lisäsi ravia hienosti ilman minkäänlaisia rikkonaisia askelia. Ja nätisti nyökyssä.
Tämän tehtävän jälkeen päätin kokeilla vielä vähän laukkaa molempiin suuntiin; nostin päädyssä laukan ja laukkasin pari pääty-ympyrää. Jatkoin pitkälle sivulle, jolla vähän lisäsin tempoa. Kami kuunteli hyvin ja lisäsi hyvin pienestä merkistä.
Kesken laukan kaatosade yllätti. Hidastin raviin ja annoin Kamin venyttää kaulaa oikein alas. Sade kuitenkin yltyi aivan älyttömäksi, joten hidastin käyntiin. Kami hädin tuskin liikkui, kun sitä ahdisti sade niin paljon. Ravattiin talliin ja Kami oli tyytyväinen päästyään pois kaatosateesta (olin minäkin oikeastaan). Ratsastuksessa kesti n. puoli tuntia, mikä oli juuri sopiva aika.
Sade lakkasi onneksi äkkiä, joten sain Kamin ulos nopeasti ja venyttelin ponin jalat huolella.
Seuraava potilas, vai miten se meni? Helena oli pytänyt minua perjantaina liikuttamaan Jetteriä joko lauantaina tai sunnuntaina ja valitsin sunnuntain. Hain siis Jetterin laitumelta ja aloin laittamaan kuntoon.
Sade alkoi taas, kun olin laittamassa Jetterille varusteita. Laitoin varusteet tooooodella hitaasti ja sade onneksi lakkasi juuri sopivasti, kun oltiin valmiita.
Helena oli pyytänyt minua ihan vain ratsastamaan Jetteriä eteen-alas, jotta herran jumit helpottaisivat. Tein niin kaikissa askellajeissa. Jetteri venyi välillä todella hyvin ja toisaalta tuntui, ettei sitä kiinnostanut yhtään venyä alas. Jetteri oli myös jonkin verran jäykempi oikealle ja melko haluton liikkumaan eteen. Ei herra ontunut kuitenkaan.
Yllätyin siitä, että jouduin käyttämään melko paljon kovempia apuja Jetterin kuin Kamin kanssa. En arvannut, että Kami olisi niin paljon herkempi Jetteriin verrattuna.
Ratsastin n. puoli tuntia ja lähdin sitten tielle kävelemään Jetterin kanssa. Kotiin päin käännyttäessä alkoi satamaan. Sade paheni koko ajan ja olin tietysti taas läpi märkä, kun pääsin talliin sisälle.
Venyttelin Jetterin jalat huolella ja tein samoja venytyksiä ym. kuten Helenakin oli blogissaan kertonut tehneensä. Kylmäsin myös etuset ja hoidin oej riviä pesemällä, kuivaamalla ja laittamalla siihen hieman tummelia.
Jonkin aikaa piti tallilla odottaa, että pääsin lähtemään, sillä Jetterin hoidon jälkeen alkoi taas satamaan.
Hyvä mieli jäi tästä päivästä, vaikka satoikin ihan liikaa ja liian usein!
Pst... Tässä linkki Helenan ja Jetterin blogiin: http://teamsuokkipojat.blogspot.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti