Koulukiemuroita ja rentoutumista

On nyt sitten tullut pidettyä ihan kunnon tauko bloggaamisesta. Ei ole vain yksinkertaisesti ollut aikaa kirjoitella. Yksi syy on ollut se, että olen käynyt ratsastamassa muutamaa muutakin hevosta Kamin lisäksi ja aloitin reilu viikko sitten työharjoittelun. Syysloma ja sitä edeltävä viikko meni poikaystävän kanssa, joka tuli käymään parin kuukauden viime näkemisen jälkeen (poikaystäväni asuu Ruotsissa). Pistin hänetkin sitten satulaan pari kertaa ja koitin opettaa ratsastuksen alkeita.

Nyt kuitenkin kirjoitan tarkemmin, mitä on tullut kuukauden aikana tehtyä. Kirjoitan lyhemmissä pätkissä ja teen muutaman erillisen postauksen, sillä tänään en jaksa kirjoittaa kaikkea. Onneksi Kamin liikutusvihkossa lukee tarkkaan, mitä on tehty, milloin ja miten on mennyt.


28.-30.9.

Pe 28.9. Kenttä oli syyssateilta huonossa kunnossa, joten mentiin paljon käyntiä ja ravissa ratsastin uran sisäpuolella ja tein paljon pysähdyksiä, voltteja ja siirtymisiä askellajin sisällä. Kentällä kaikki meni oikein mallikkaasti, mutta huomasin, että Kamilla oli jonkin verran virtaa, joten ajattelin lähteä maastoon puolen tunnin kentällä pyörimisen jälkeen. Mentiin rennosti ja päädyttiin lopulta pellolle, joka oli kivan mäkinen. Nostin laukat ylämäkeen ja ekalla nostolla Kami lähti innoissaan ja veti pari pukkia, kunnes sain sen rauhoittumaan. Sen jälkeen Kami meni oikein nätisti, mutta todella innokkaasti. Lopuksi ravattiin vielä mäenpäällä niin, että Kami rauhoittui. Kotimatka taittui käynnissä.

Päädyssä ravin lyhennystä

La 29.9. Olin suunnitellut harjoittelevani Kamin kanssa pohkeenväistöjä. Alkuverkkana mentiin maastossa reipas 5 min lenkki ravissa kotiin päin. Kentällä aloin sitten taivuttelemaan Kamia käynnissä. Sitten alettiin tekemään väistöjä. Kami meni niin hyvin, että vaihdoin toiselle pitkälle sivulle väistöt sulkutaivutuksiksi. Kami meni nätisti käynnissä. Sitten kokeiltiin samoja ravissa. Raviväistössä Kami olisi voinut ottaa takaosan paremmin mukaan ja ravisuluissa olisi voinut taipua paremmin. Lopuksi tein vielä ravi-laukka -siirtymiä ja siirtymiä askellajien sisällä. Nämä onnistuivat hyvin. Lopuksi oikein pitkät loppukäynnit.

Su 30.9. Aloitin simppelisti ympyrätyönskentelyllä; menin keskiympyrällä askellajit läpi ja sitten sama, mutta annoin Kamin venyttää kaulaa alas. Kami venyi hyvin alas ja siirtymät olivat hyviä. Tämän jälkeen käytin koko kenttää ja tein siirtymiä sekä sulkuja ja avoja käynnissä muutaman kerran. Kami oli sinällään ihan ok ja sulut ja avot menivät oikein mallikkaasti. Lopuksi ravissa menin siirtymiä ja kaikenlaisia ratsastusradan teitä. Meni ihan hyvin, mutta olisi voinut mennä vähän paremminkin.



6.-8.10.

La 6.10. Alussa käveltiin Kamin kanssa oikein pitkään ja sitten mentiin askellajit läpi. Koska kenttä oli huonossa kunnossa, mentiin ympyrällä. Kami oli aluksi laiskan tuntuinen, mutta sitten kun annoin vähän raipasti, niin liikkui hyvin ja viskasinkin raipan pois, koska se oli mielestäni vain tiellä (enkä tarvinnut sitä enää). Kami meni loppuajan oikein mukavan reippaasti ja kivasti.

Su 7.10. Menin alkukäynnit ilman satulaa. Käytiin kävelemässä maastossa ja käveltiin vielä pari kiekkaa kentällä. Sitten juoksutin Kamia liinassa. Kokeilin ravissa myös siten, että Kami juoksi ympyrällä puomin yli. Kami vaikutti aika kuumalta ja laukassa lähtikin hirveää kyytiä ristilaukkaa, teki pukkeja ja yritti juosta toiselle puolelle kenttää, missä oli esteitä pystyssä. Sain Kamin kuitenkin rauhoittumaan, kun käskin vain eteenpäin ympyrällä. Hetkihän siihen meni, mutta sen jälkeen Kami meni oikein kivasti ja nätisti.

Ma 8.10. Laitoin poikaystäväni Kamin selkään ja opetin vähän hevoseen vaikuttamisen alkeita (pysähdys, liikkeelle lähtö, kääntäminen, painoavut). Kami kuunteli kiltisti, mitä piti tehdä. Sitten nousin itse ponini selkään ja lähdin muutaman pysäytyksen jälkeen ravissa soikealla uralla ratsastamaan ravia ja siirtelin Kamin takaosaa ensin sisään ja sitten ulos. Tein ravissa myös siirtymiä ja sen jälkeen tein siirtymiä askellajeista toiseen. Sitten harjoittelin ihan vaan laukassa lisäämistä ja lyhennystä. Tämä oli Kamille hankalaa, mutta poni teki parhaansa ja onnistui mielestäni oikein hienosti! Koko ratsastuksen ajan Kami tuntui mukavan reippaalta ja innokkaalta. Kami myös taipui oikein hyvin.

Lopuksi vielä vähän kuvia lauantailta (29.9).

Poni vähän piehtaroi :D

Ilmoitusasiaa, ehdotuksia ja kiitoksia

En ole nyt ehtinyt kunnolla kirjoittelemaan, koska koulu, autokoulu, koulutyöt/-projektit, hevoset ja muu on vienyt niin paljon aikaa. Haluan kuitenkin tehdä videokoosteen muutamista päivistä Kamin kanssa, jolloin on satuttu ottamaan meidän tekemisiämme videolle. Yritän viimeistään syyslomalla saada videon tehtyä ja linkitettyä blogiin, mutta saa nähdä miten käy, sillä poikakaverini on tulossa Ruotsista käymään. Koitan kuitenkin parhaani.

Anteeksi laiskuuteni ja kiireeni, mutta en viitsi kamalasti satsata blogiin, kun on niin paljon muutakin. Kirjoitan kuitenkin aina, kun jaksan ja ehdin. Aina ei sitä motivaatiotakaan löydy.

Mutta jospa tämä pieni uutinen videokoosteesta saisi teitä lukijoita vähän paremmalle mielelle. :)

Kiitos kaikille teille, jotka olette ahkerasti seuranneet blogiani tähän asti! On mukavaa, kun ihmisiä kiinnostaa, enkä vain jauha täällä näitä asioita aivan itsekseni.

Vielä olisi kiva, jos ihmiset kommentoisivat enemmän. Olisi kiva saada keskustelua aikaan. :)

Otan mielelläni vastaan myös postausehdotuksia ja muuta sen sellaista. Joten alkakaa vaan ehdottelemaan, jos teillä on joitakin ehdotuksia tai toiveita! Kuuntelen mielelläni ja kirjoitan varmasti mielelläni toiveittenne mukaan (motivaatio tod.näk. parempi kuin tavallista postausta kirjoittaessa).

Muistakaa, että voitte sanoa mielipiteenne ja ehdotuksenne myös esim. ulkoasuun, kirjoitustyyliin tms. liittyen. :)

Kiitos vielä teille ahkerille lukijoille! :)

Niin se vaan aina menee

21.-23.9

Onko tuttu tunne, että hevonen kulkee hienosti silloin, kun kukaan ei ole näkemässä, mutta sitten kun joku tulee katsomaan tai opettamaan, niin siitä ei sitten tule yhtään mitään? En ymmärrä, miten se aina on näin, mutta niin se vain tuntuu olevan - ainakin minun kohdallani.

Perjantaina alkuverkkasin pitkin ohjin ravissa ja laukassa. Kami meni rennosti, mutta mukavan reippaasti. Olin suunnitellut puomitehtävää, mutta muutaman puomien ylitysten jälkeen siirryin neliötehtävään. En muista tehtävän oikeaa nimeä, mutta ehkä joku teistä lukijoista tietää ja muistaa sen? Elikkäs ratsastin neliötä, jonka kaikki neljä sivua olivat suunnilleen samanmittaiset. Tulin alussa käynnissä ja pysäytin joka kulmaan ja aloitin liikkeellelähdön taivuttamalla Kamia kulman mukaisesti. Kun tämä alkoi sujua, jätin pysähdykset välistä. Sitten tein niin, että nostin aina sivuilla ravin, mutta kulmaan hidastin käyntiin. Tämän alkaessa sujua, menin kulmatkin ravissa. Kun otin laukan mukaan tehtävään, nostin laukan kulmasta ja laukkasin yhden sivun, seuraavan menin ravissa ja sitten nostin taas seuraavassa kulmassa laukan jne.

Kami olisi kovasti halunnut puskea kulmien läpi, sillä se on niin kivaa, mutta sain ponin kuitenkin taipumaan kulmissa ja menemään syvälle kulmiin. Kami alkoi kuumua, kun otettiin laukka mukaan tehtävään, joten tein välillä ravissa ympyrän, jolla menin puomien yli; siinä Kami sai jotain muuta ajateltavaa ja samalla pystyin toteuttamaan alkuperäistä suunnitelmaani puomitreenistä.

Kami meni laukassa todella hyvin ja otti takaosaa hyvin alleen. Tuntuma Kamin suuhun pysyi tasaisena ja mulla oli kilot käsissä. Laukka tuntui muutenkin tosi hyvältä ja mukavan energiseltä.

Laukan jälkeen annoin Kamille ravissa pitkät ohjat ja poni sai venyttää päätään alas.

Lauantaina Helena piti mulle tunnin tapasta ja otti samalla kuvia. Alkuverkkasin sillä välin, kun Helena kävi syömässä pikaisesti. Ensimmäinen tehtävä oli sellainen, mitä en ole vielä Kamin kanssa kertaakaan kokeillut; ravissa kenttää ympäri ja kulmissa laukkavoltit. Kami onnistui tehtävässä hyvin ketteryytensä ansiosta. Laukannostotkin onnistuivat hyvin ja napakasti (itse tosin olisi voinut yrittää enemmän).

Tämän jälkeen vaihdettiin tehtävää; otin jalustimet pois jalasta ja tultiin kolmikaarista kiemurauraa siten, että kiemurat mentiin laukassa ja suoristuksessa käynti ja käynnin kautta uusi laukka. Kami nosti laukat hyvin, mutta käyntiin siirtyminen oli vaikeampaa. Kerran onnistuttiin siten, että meni laukasta suoraan käyntiin. Kamin eka kerta, kun siirty laukasta suoraan käyntiin ilman ravia välissä! Kehuin ponitusta hirmuisesti hienosta siirtymisestä ja annoin vapaat ohjat, jotta Kami sai levähtää hetken.

Kävelyn jälkeen tultiin vielä ravissa kolmikaarista kiemurauraa siten, että toinen pitkä sivu lisättiin ravia. Se meni ihan ok. Menin edelleen ilman jalustimia.

Ravin pidennykseen

Ravin lyhennystä

Mentiin kiemurauraa vain muutaman kerran ja sitten siirryin keskiympyrälle, jolla tein temmonvaihteluja ravissa sen mukaan, miten jaksan istua. Loppuvaiheessa Helena alkoi vaatia minua pyytämään Kamilta vähän isompaa ravia lisäyksissä. Auts, mitä tuskaa istua lisätyssä harjoitusravissa. Vaikka Kami on pieni, niin Kamin ravi ei silti ole mikään unelma istua.

Ravin pidennystä

Lopuksi otin jalustimet jalkaan ja tein jonkin verran laukka- ja ravisiirtymiä uralla, ympyröillä ja volteilla ja annoin Kamin sitten venyttää kaulaa ravissa.

Sunnuntaina pidin tunnin Ammalle. Tunnin pääaihe oli peräänanto. Alkukäyntien aikaan selitin Ammalle peräänannosta ja mm. Kyra Kyrklundin kertomista faktoista, jotka liittyivät peräänantoon.

Mielestäni ratsastustunnilla on tärkeää myös perustella tehtävät ja niiden tarkoitukset ja myös kertoa vähän taustatietoa ja teoriaa, joka mahdollisesti auttaa tunnin tehtävien tekemisessä.

Ensimmäisenä tehtävänä tultiin suoralla uralla ensin käynnissä pituushalkaisijaa. Itse seisoin lyhyen sivun keskellä pituushalkaisijan päässä. Kun käynnissä alkoi sujua, käskin Amman raville ja tultiin vielä ravissa. Kulmista ja niiden ratsastuksesta huomauttelin koko ajan. Myös Kamin suoruudesta piti huomauttaa. Pikku hiljaa tehtävä kuitenkin alkoi sujua ja Amma saikin Kamin pari kertaa tulemaan pituushalkaisijalle hyvin.

Tämän tehtävän jälkeen siirryttiin pääty-ympyrälle ravailemaan. Amman täytyi ratsastaa Kamilla hyvä ravi, jotta voitaisiin alkaa nostamaan laukkaa. Laukannoston jälkeen Amman täytyi ratsastaa laukkaa hyvin eteen, jotta Kami liikkuisi hyvässä temmossa eteenpäin. Kun tämä onnistui, voitiin siirtyä laukkaamaan uralle. Kokeiltiin samaa toiseenkin kierrokseen lyhyen välikäynnin jälkeen.

Lopuksi annoin Amman ravata omatoimisesti ja huutelin ainoastaan istunnasta ja temmosta.

Oli kyllä aivan huippua opettaa pitkästä aikaa! Olin aivan liekeissä! Ammakin ilmeisesti tykkäsi tunnista. :)


 Tässä lopussa vielä Heltsun ottamia kuvia lauantailta

Ravin lyhennystä

Ravin pidennyksestä siirtymässä lyhennykseen

Siirtymässä pidennykseen

Kolmikaarista kiemurauraa

Loppuravit

Kolmikaarista kiemurauraa

Eka kouluviikko ohi

Eka tavallinen kouluviikko ohi! Hitsi, kun oli kivaa olla koulussa pitkästä aikaa! Tosin satuin nukkumaan koko viikon aika huonosti ja perjantaina kotiin päästyäni olin rättiväsynyt. Lauantaina oli tarkoitus, että tulisi synttärivieraita ja totta kai minun piti leipoa. Enpä siis ehtinyt, enkä jaksanut lähteä tallille, joten pyysin Helenan siskoa, Jossua ratsastamaan Kamilla. Jossu ratsasti oikein mielellään ja Kami oli kuulema mennyt nätisti.

Kamille ostin viikolla uudet kuolaimet. En muistanut ottaa kuvaa niistä, (eikä bloggeri suostunut lataamaan kuvaa suoraan tähän,) joten tässä linkki, jossa samantyyliset kuolaimet: http://www.horze.fi/Omenanmakuinen-suora-kuolain/13150,fi_FI,pd.html

Lauantaina pääsin tallille ja ensimmäisenä vastaan tuli Helena. Juteltiin ja vaihdeltiin kuulumiset ja päätettiin lähteä yhdessä Ronskaisten kentälle ratsastamaan, kun onhan se välillä kiva saada vähän vaihtelua. Oli kiva päästä pitkästä aikaa yhdessä ratsastamaan, kun kuitenkin nähdään niin harvoin.

Posetusta Ronkaisten kentällä

Matkaa kentälle oli vajaat 3km. Kami kävi kuumana ja nosti yhdessä välissä laukan, kun ravailtiin kentälle päin (mokomakin kuumakalle :D). Haluttiin Heltsun kanssa kuva- ja videomateriaalia, joten otettiin mukaan uusi järkkärini, jonka sain synttärilahjaksi.

Ei edetty ratsastuksen kanssa mitenkään suunnitelmallisesti. Itse tein Kamin kanssa siirtymä- ja askellajityöstöä enimmäkseen pääty-ympyröillä. Yritin koko ajan keskittyä katseeseeni (joka meinaa painua hevosen niskaa), sillä katseellakin voi vaikuttaa hevoseen hyvin paljon. Kami oli vähän turhan reipas aluksi. Vasta lopussa sain Kamin kunnolla rauhoittumaan. Mutta eihän me kauaa kentällä työskenneltykään, kun sinne menemiseenkin ja sieltä tulemiseen kestää aina n. 20-30 min ja minun piti keretä kotiin, koska vieraita oli tulossa käymään.

Videokuvasin ensin Helenan ratsastusta hetken aikaa ja sitten Helena videokuvasi minun ratsastustani. Video tulee erikseen.

Olin aika kärsimätön Kamin kanssa ja tiedän hyvin, että olisin voinut olla kärsivällisempi. Uudet kuolaimet kuitenkin olivat oikein hyvät. Tosin päätin, että maastossa käyttäisin edelleen kolmipaloja.

Sunnuntaina Annu lähti mukaan tallille ja laitettiin yhdessä Kami kuntoon. Alussa Annu käveli Kamin kanssa kenttää ympäri, kun minä siivosin sillä välin ponin karsinan.

Käsi lukittu jalustinhihnaan

Joo, pikkasen jos pompin

En ollut taaskaan oikein suunnitellut mitään. Lähdin vain ravailemaan ja tein siirtymisiä käyntiin ja pysäytin välillä. Sitten kun Kami oli tarpeeksi kuulolla, aloin tekemään siirtymisiä erilaisilla teillä ravissa, laukassa ja käynnissä. Muutaman pysähdyksenkin tein suoraan ravista.

Kami tuntui kovin reippaalta ja eteni ihan hyvää vauhtia. Halusin harjoitella kunnolla istumista, ja treenata oikeaa kättä, jotta se pitäisi tasaisen tuntuman vasempaan kierrokseen. Laitoin siis jalkkarit kaulalle ja oikean käden lukitin toiseen jalkkariin. Jonkin aikaa tein siirtymiä tällä tavalla ja sitten päästin käden pois jalkkarista. Voi sitä tunnetta, kun osasin pitää ulko-ohjan tuntuman vasempaan kierrokseen! En tiedä, miksi se on ollut niin vaikeaa oikean käden kanssa, mutta onneksi tuo harjoitus auttoi! Tietysti täytyy vielä jatkaa tuollaisilla harjoituksilla, koska eihän se käsi koko aikaa meinaa pysyä vielä oikealla paikallaan.

Ratsastuksen jälkeen jäätiin kentälle ja tehtiin maastakäsittelyä. Ensin pistin Kamin vähän seurailemaan itseäni ja sitten otettiin kumarruksia. Lopetettiin kumarrukset parhaaseen suoritukseen. Sen jälkeen otettiin pysähdyksiä ja peruutuksia. Kami yritti pysäyttäessä kääntyä aina suoraan minuun päin. :D Hassu poni... Oli niin kovasti herkkujen perään. :D

Annu otti videota ja kuvasi. Video tulee erikseen.

Lähdin samana iltana vielä Kiuruvedelle. En oikein kerennyt silloin kuviin koskea. Vasta maanantaina pääsin lataamaan kuvat koneelle. Maanantaina satuin myös ostamaan Kamille uudet päitset, kun pöhkö poni oli taas hajottanut omansa. Mutta jospa nämä kestäisivät. Joka kerta, kun nään ne tykkään niistä vain enemmän! Pitihän niistä ottaa jo kuva, ennen kuin pääsevät käyttöön. :)

Pitkä ja sekava viikonloppu + lyhyt viikonloppu

Ei ole nyt ollut aikaa kirjoitella postauksia. Työt ja viikonloppukiireet ovat vieneet aikaa, enkä vain ole jaksanut kirjoittaa yhtäkään lausetta. Nyt kuitenkin kerron lyhyesti Kamin kuulumisia ja vähän myöd, miten meillä on mennyt tässä parin viikon sisällä.

Moni varmaan ihmettelee, miten voin muistaa kaiken, mitä olen Kamin kanssa tehnyt, vaikka siitä on kulunut jo yli viikko, mutta selitys on hyvin yksinkertainen; tallilla on Kamilla oma vihko, johon kirjoitetaan kaikki siitä, mitä Kamin kanssa on tehty ja millä tavalla hoidettu liikutuksen jälkeen. Myös erityiset huomautukset ja muistutuksetkin kirjoitetaan vihkoon.

Pääsin töistä jo torstaina 30.8, sillä perjantaina porukat lähtivät yleisurheilukisoihin Posiolle. Jäin siis kotiin pentuvahdiksi. Torstaina en käynyt tallilla, sillä tulin kotiin melko myöhään illalla ja tiesin, että Emma pitää huolen Kamin liikutuksesta.

Perjantaina kuitenkin kävin tallilla ja Kamin kanssa en ollut suunnittelevani tekeväni mitään erityistä, joten kävin vain askellajit läpi ja hain vähän tuntumaa hevoseen. Alussa Kami tuntui oudon jännittyneeltä ja juoksi alta. Koitin saada Kamin rentoutumaan ja siitä se sitten rentoutui kivasti. Tein enimmäkseen siirtymiä. Kami meni ihan kivasti, vaikka olisihan poni paremminkin voinut mennä.

Launtaina päätin tehdä tosi kevyen ratsastuksen Kamin kanssa. Ratsastin yhteensä n. 25 min, josta n. 15 min oli vapain ohjin kävelyä (alussa ja lopussa). Loput 10 min tein pitkin ohjin siirtymiä ravissa ja laukassa molempiin suuntiin. Kami teki siirtymät kuuliaisesti ja olin tyytyväinen.




Sunnuntaina oli 4H:n Koko perheen luontopäivä, minne Kami lähti talutusratsuksi. Koko päivä oli pilvinen ja enimmäkseen tihutti vettä taivaalta.

Kun otin Kamin trailerista, ponin ilme kirkastui; hän pääsi raviradalle! Oi, pääsisikö hän jopa juoksemaan!? Ihana poni, niin söpö. :D Kyllä sitä jännitti, kun pääsi vieläpä siihen radan katokseen valmisteltavaksi. Voi, kun toinen oli niin innoissaan ja katteli radalle koko ajan korvat hörössä.

Sitten, kun lähdettiin kävelemään talutusalueelle, oli Kami kyllä niin reippaan oloinen. Tuntui, että vähäsen jos pohkeella hipaisee kylkeen, niin lähtee siltä seisomalta reippaaseen raviin. Koko ajan kuitenkin tihutti vettä. Ei ollut siis huonon sään takia ihmisiäkään paljoa paikalla. Kävelin Kamin kanssa kuitenkin aluksi talutusalueella ja annoin sen tutkia ja katsella paikkoja rauhassa.

Henna-Riikka (Lillu) ja Alma-Kaisa (Amma) olivat avustamassa ja taluttelivat Kamia välillä. Kami oli sen verran pommin oloinen, että päätin käydä radalla vähäsen ravailemassa ja laukkailemassa, kun ei asiakkaitakaan näkynyt. Kami lähti pää korkealla innoissaan ravurin ravia (ei tosin kovaa, sillä pidättelin jonkin verran) ja kipitti radalla innoissaan. Ravasin kierroksen ja nostin laukan (hallitun sellaisen). Ensin pitelin Kamia jonkin verran, mutta sitten myötäsin vähän ohjasta ja annoin Kamin laukata rennosti. Istunnalla kuitenkin pidin tahdin rauhallisena, mutta energisenä. Kami ei lähtenyt kiituroimaan, vaan kuunteli hienosti. Otin laukkaa pikku pätkät molempiin suuntiin ja sitten ravailin kierroksen ja annoin Kamin kävellä loppuajan.

Kami rauhoittui jonkin verran pienen energian purkamisen jälkeen. Kävelytin Kamia talutusratsastusalueella selästä käsin ja tulin sitten alas. Mentiin Amman ja Lillun kanssa viemään Kami ratakatoksille, riisuttiin suitset, löysättiin satulavyötä ja annettiin Kamille päiväheinät. Siinä poni tyytyväisenä rouskutteli ja katteli ympärilleen.

Kun tapahtuma oli ohi, riisuttiin varusteet pois ja taluttelin Kamia katosten läheisyydessä. Kamilla oli vielä reilusti virtaa, joten annoin Amman ja sitten Lillun istua Kamin selässä ilman satulaa, kun kävelytin ja välillä ravuutin Kamia. Kami olisi mielellään lähtenyt tekemään kunnon spurtteja. :D

Ennen kyydin tuloa, laiteltiin Kamia kuntoon; harjattiin Kami kokonaan, nypittiin harjaa ja tehtiin taivutuslettejä. Kami seisoi tyytyväisenä saamastaan huomiosta.

Tallille vihdoin päästyämme, pistin Kamilla sadeloimen niskaan, kun alkoi sataa vähän rankemmin. Kami pääsi tarhaan Rusinan seuraksi. Heitin hepoille vielä heinää ja järjestelin tavaroita sekä kirjoitin vihkoon.

Maanantaina minulla oli hammaslääkäri, joten en mennyt silloinkaan töihin. Koko päivä kuitenkin meni nopeaan ja satoi vettä. Illalla kuitenkin menin vielä tallille. Tosin liikutin Kamin vain hyvin kevyesti; irtojuoksutusta n. 20 min. Kenttä oli aivan järkyttävässä kunnossa, joten rapa lensi.

Koitin siinä samalla sitten ottaa videota juoksutuksesta, mutta ei siitä oikein mitään tullut. En siis varmaankaan laita minkäänlaista videota siitä.

Kami ihmetteli uutta kameraani vähän lähempää

Pesin Kamin jalat ja mahanalusen juoksutuksen jälkeen ja pistin ponin yöpuulle. Sinne se jäi rouskuttelemaan iltaheiniään.

Seuraava viikonloppu oli paljon lyhyempi; pääsin kotiin vasta lauantai-iltana yhdeksän jälkeen. Onneksi oli perjantaille ja lauantaille Johanna lupautunut Kamin liikuttajaksi. Heltsu piti Jossulle tuntia perjantaina, jolloin Jossu pääsi ensimmäistä kertaa Kamin selkään. Ratsukolla oli sujunut hyvin, joten totta kai annoin Jossulle luvan ratsastaa toistekin. Tyttö kun oli tykännyt Kamista niin kovasti. :)

Sunnuntaina pääsin itse tallille ja olin suunnitellut tekeväni jotain kevyttä, mutta sellaista, joka on minulle itselle vaikeaa.

Alussa kuitenkin tein siirtymiä ja eteen-alas ratsastusta pitkin ohjin. Kami liikkui tosi näppärästi ja yhteistyö sujui kivasti. Siirtymät onnistuivat hienosti ja olin muutenkin tyytyväinen.

Kävelin hetken ja sitten kokosin ohjat. Päätin tehdä siirtymiä uran sisäpuolella ja volteilla. Kami kuunteli eteenvieviä apuja oikein hyvin, mutta jarrutus tuntui välillä olevan aika vaikeaa; ponilla kun tuntui olevan virtaa varsinkin, kun annoin merkin nostaa laukan. :D Hui, kun Kami lähti laukkaan kuin raketti!

Otin yhdessä vaiheessa jalkkarit pois ja kokeilin tehdä siirtymiä samalla tapaa. Huh, kun oli rankkaa! Tämän tein kuitenkin istuntani vuoksi; olen nimittäin huomannut, että painoni on enemmän oikealla jalustimella, oikea käteni ei osaa pitää tuntumaa vasempaan kierrokseen ja olen vino oikealle (kallistun oikeassa kierroksessa helposti oikealle).

Lopuksi käytiin Kamin kanssa kävelemässä maastossa ja sitten pistin ponin yöpuulle.

Istuntaongelmiini pyysin tänään apua ratsastuksenopettajaltani, joka pitää minulle tässä jaksossa koulu- ja estekurssin.

Sain mm. seuraavanlaisia ohjeita:

- Lihastasapainoharjoituksia
- Tee asiat toisinpäin kuin yleensä (esim. jos kurkkaan yleensä oikean olkapään yli taakse katsoessani, pitäisi minun kurkata tietoisesti vasemman olkapään ylitse), sillä pienetkin asiat vaikuttavat istuntaan.
- Penkki- tai jumppapallo harjoituksia (1 esimerkki):
 Istu kuin ratsastaessa ja kääntele ylävartaloa puolelta toisella kallistamatta itseäsi (voin kertoa tästä jotain enemmän, jos joku on kiinnostunut asiasta).
- Ope lupasi seurata ja ottaa asian huomioon tulevilla tunneillani.

Sain kaveriltani myös yhden ohjeen käteni ongelmaan, mikä oikeastaan voi auttaa myös koko istuntaan jonkin verran: Kun ratsastan vasempaan kierrokseen, lukitan oikean käden ohjan kanssa satulan eteen nostettuun jalustinhihnaan, mikä estää käden menemistä eteen ja saan tasaisemman tuntuman ulkoa.

Kaikki nämä ohjeet ovat sellaisia, mitä minun olisi hyvä toistaa, jotta istuntaongelmani saadaan mahdollisesti korjattua.

Jos teitä lukijoita kiinnostaa ja haluatte, niin voin mahdollisesti tehdä jonkinlaisen ohjevideon noista harjoitteista, joita itse alan tekemään.

Anteeksi vielä, etten ole oikein ahkerasti postaillut lähiaikoina. Koitan olla aktiivisempi ja postailla ainakin kerran viikossa!

Haluaisin tehdä jokin kerta erikoispostauksen, joka olisi lukijoitten toiveiden mukainen. Laittakaa kommenttia tähän postaukseen, millaisista postauksista olisitte kiinnostuneita.

Life goes on and I believe into the future

Perjantaina töitten jälkeen lähdin kotia päin. Oli ollut kiva viikko töissä, mutta oli ihanaa päästä
kotiin; varsinkin Kamin luo. Olin koko viikon miettinyt ja stressannut Kamin jalan takia.

Päätin kokeilla tallille päästyäni ihan vain juoksuttaa Kamia liinassa. Annoin Kamille kuitenkin kipulääkkeet ensin. Tarja oli keksinyt oivan tavan niitten syöttämiseen; porkkana halki, siihen kaiverrettiin ura ja pillerit laitettiin siihen. Päälle vain toinen puoli porkkanasta ja Kami söi porkkanan sisuksineen päivineen oikein tyytyväisenä!

Harjasin ponin ja pistin suitset päähän. Mentiin kentälle ja pistin ponin vähän tekemään töitä. Kamilla tuntui olevan virtaa, joten annoin sen ravailla liinassa hyvän aikaa. En kokeillut laukkaa, mutta paljon siirtymiä tehtiin.

Avustin Tarjaa iltatallin teossa ja saatiinkin hevoset sukkelaan yöpuulle.

Lauantaina päätin, että ratsastaisin, jos Kami liikkuisi hyvin liinassa. Pistin ponin siis satuloituna liinaan ja katsoin, miten liikkui. Kamilla oli vielä enemmän virtaa perjantaihin verrattuna ja poni vaikutti oikein iloiselta ja pirteältä, joten menin selkään.

Ei tehty ihmeempiä; mentiin askkellajit läpi pitkin ohjin (eteen-alas). Annoin Kamin kävellä pari kierrosta pitkin ohjin ja sitten kokeilin vähän käynti-ravi siirtymisiä sekä pieniä lisäyksiä ja kokoomisia ravissa. Kyllä tuntui siltä, ettei sitä ponia saanut alussa paljoa pideltyä, kun oli niin kova into mennä eteenpäin. Hassu. :) Lopuksi vielä käveltiin oikein pitkään. Mentiin n. 35 min (juoksutus + ratsastus). Kami tuli vähän kosteeks, muttei varsinaisesti hionnut.

Tein iltatallin yksin, joten koitin olla nopea ja olin loppujen lopuksi kymmenen aikaan kotona (tein n. puol tuntia iltatallia).

Kuvitelkaa, että tämä on kenttä

Sunnuntaina pääsin tallille aikaisemmin, joten en antanut Kamille vielä lääkkeitä. Hoidin Kamin huolella, kuten aina ja lähdin kentälle. Käveltiin oikein pitkään ja sitten mentiin eteen-alas ravissa ja laukassa keskiympyrällä. Kamilla oli kivasti reippautta ja olin tyytyväinen. Käveltiin välissä pitkin ohjin ja keksin tehtävän, josta on tuossa kuva.

Tätä kokeiltiin muutaman kerran molempiin suuntiin ja annoin Kamin sitten ravailla pitkin ohjin molempiin suuntiin hetken aikaa. Sen jälkeen käveltiin pari kierrosta kentällä ja mentiin maastoon vielä kävelemään. Käveltiin n. 10 min. Yhteensä tuli käveltyä varmaankin 25 min ja koko ratsastukseen kului 50 min.

Kami tuli jonkin verran hikeen, mutta ei paljon. Vein Kamin vielä ulos Rusinan seuraksi ja otin pari kuvaa ennen lähtöä.

Maanantaina lähdin taas töihin! Onhan se ihan kivaa, mutta en vaan haluaisi jättää Kamia. Onneksi nyt sattui olemaan lyhyempi työviikko, kun täytyy perjantaina olla kotona vahtimassa koiranpentua, kun muut ovat Vattenfall-kisoissa.

Niin, meillä tosiaan on koiranpentu, jonka nimi on Luka. Tässä vielä kuva pikkuisesta.

Luka on 10 viikkoa vanha, mutta kuvassa 9 viikkoinen

Nyt kun torstaina tulin kotiin, niin en päässyt tallille ollenkaan, sillä meillä oli 4H-hallituksen kokous, joka venyi ja venyi.

Sunnuntaina 2.9 järjestämme Varpaisjärven harjoitusraviradalla Koko perheen luontopäivän. Tarkoituksena olisi järjestää talutusratsastusta ja luontopolku, mitä saisi kiertää ja vastailla sen varrella oleviin kysymyksiin. Kerromme myös lisää 4H:n toiminnasta ja otamme vastaan toiveita erilaisista kerhoista ja kursseista. Tapahtuma ei ole maksupakollinen, mutta meillä on kannatusmaksumahdollisuus. Voitte siis maksaa, miten paljon haluatte, jos haluatte. Ei pakollisia maksuja. :)

Niin ja Kami olisi tarkoistus tuoda sinne talutusratsastushepaksi. Jospa ihmiset innostuisivat. :)

Ei enää ikinä

Olin töissä aikeissa laittaa maastoon heppoja valmiiksi, kun sain viestin Helenalta: eläinlääkäri oli käynyt ja saanut selville, miksi Kami ontuu. Luin viestin loppuun, enkä oikein osannut ottaa asiaa todesta, joten laitoin viestin Helenalle, että selittäisi tarkemmin. Helena soitti takaisin ja kertoi koko jutun: Kamilla ei enää koskaan voi hypätä. Poni raasulta oli etupolven nivelpussi melko tyhjä nivelnesteestä, minkä seurauksena Kamilla on nyt nivelrikko. Eläinlääkäri antoi reseptin, jonka pitäisi auttaa jonkin verran. Hän lupasi lähettää laskun mukana myös listan erilaisista salvoista, joita polveen voisi laittaa.

En saanut aivan täysin selvää asiasta, mutta Helena sanoi, että Kamilla ei voi mennä raskaasti, mutta liikutettava on kevyesti joka päivä. Eläinlääkäri kuitenkin oli sanonut, että voi olla mahdollista, että joku päivä pääsee myös välillä vähän reippaammin menemään (esim. valmennus tai kilpailu), mutta se riippuu kokonaan siitä, miten Kami paranee tästä eteenpäin.

Olen onnellinen, että asia saatiin nyt selvitettyä, enkä nää painajaisia siitä, kuinka Kami viedään teurasautoon ja jään yksin huutamaan ja itkemään pikku kaverin perään. Toki harmittaa, ettei voida enää hypätä, mutta enemmän se harmittaa Kamia kuin minua. Raukka tykkäsi niin paljon aina, kun pääsi hyppäämään. :(

Nyt ei auta kuin toivoa, että Kami saa mahdollisuuden koulukisoihin. Olisi mahtavaa päästä vielä kouluradalle, kun Kami ei siellä ole ollut kuin vain kerran!


Jos Kamin koulu-ura ei onnistu, niin sitten tehdään sirkustemppuja! Ja niitä tehdään varmasti muutenkin, kävi miten kävi. Minun pikku sirkuspelle. <3


Voi että! Tuli niin hirveä ikävä sitä pikku heppaa! Viikonloppuna pääsen vasta ponia näkemään... No, on ainakin jotain, mitä odottaa!

Terapiaa epätoivoa vastaan

Nyt onkin jo perjantai ja lomani lähenee loppuaan! Maanantaina aloitan työharjoittelun Nomad Horses Oy:llä. Mukavaa päästä tutustumaan kokonaan uuteen paikkaan.

Vaikka onkin positiivisia asioita tällä hetkellä ilmassa, niin olen silti todella huolissani Kamista.





Torstaina pidimme Helenan kanssa rentouttavan maastakäsittely hetken heppojemme kanssa kentällä. Kuvasimme toisiamme ja meillä oli todella hauskaa! Ei todellaankaan tarvitse aina ratsastaa, jotta olisi hauskaa hevosen kanssa! Ja se on sitä paitsi oiva tapa rakentaa lähempää suhdetta hevoseen.

Ensin juoksutin Kamia liinassa molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa. Näin heti, ettei poni ollut kunnossa, mutta ei kyllä ollut yhtä paha kuin viimeksi. En herätellyt toivoa parantumisesta pelkällä levolla.

Juoksututksen jälkeen otettiin vähän kumarrus- ja tottelevaisuusharjoituksia. Kami muisti idean oikein hyvin viime kerrasta. Tässä video päivästä:

Perjantaina tuli hieroja, jota oltiin jo pitkään odotettu. Hän katsoi Kamin läpi ja totesi, että Kami on kipeä oikelta puolen sään takaa selästä. Se ei oikeastaan tarkoittanut mitää muuta kuin, että Kami jännittää selkäänsä, jottei tarvitsisi varata niin paljon painoa jalalle. Hierojasta ei siis ollut apua. Luulen, että hieroja oli vain sen verran kokematon, ettei voinut löytää syytä ontumiseen. Päätin, etten anna hänen enää koskea Kamiin, kun ei yksinkertaisesti vain näyttänyt handlaavan hommaa. Todella epämääräiseltä vaikutti.

No, mutta en lannistu! Ensi viikolla aikomukseni on hommata käymään siilinjärveläinen hyvänä jalkavaivojen ratkojana tunnettu eläinlääkäri, joka ehkä löytää vastauksen ontumiseen.

Epätietoisuus ja epätoivo painaa... Nuoressa toivo elää

Kami ontuu taas...

Kävin maanantaina siivoamassa tallia Helenan kaverina ja homman jälkeen otettiin hepat ja mentiin kenttää kiertämään kouluratsastuksen merkeissä. Olin suunnitellut, että menisin puomiharjoituksia.

Alussa menin pitkin ohjin ja Kami tuntui vähän kummalta. Oikeaan kierrokseen pyrki alas helpommin. Sitten kun aloin mennä puomeja, poni loikki niitten yli ihan oudosti; välillä rikkoi laukalle ja välillä teki aivan ihmeellisiä loikkia. Huomasin, että oikea jalka selvästi ontui. Pyysin Helenaa katsomaan ja vahvistamaan asian, ja niinhän se oli.

Kami yritti saada leipäpalasen tuolta välistä :D

Kävelin ponin kanssa kentällä ja vein talliin. Venyttelin jalat todella huolella ja annoin Kamille mellaa, kun se siitä niin tykkää. Annoin ponin olla karisinassa kuitenkin jonkin aikaa, kun laitoin säpöä Hingunniemen hevosklinikalle. Kyselin mm. ontumatutkimuksesta jne.

Toissapäivänä soittivatkin takaisinpäin, mutta nainen puhelimessa kehotti vain ottamaan yhteyttä erääseen siilinjärveläiseen eläinlääkäriin, joka on kuulema todella taitava ratkomaan tällaisia ongelmia. Otin yhteystiedot ks. eläinlääkäristä talteen ja kiitin. Olisi luullut, että olisi vastannut kysymyksiini, mutta ei! Kumma touhua, sanon minä...

Päätin, etten ota yhteyttä kyseiseen eläinlääkäriin vielä, vaan odotan hierojan perjantaista käyntiä. Jospa siinä selviäisi jotain!

Kamin ratsastelun yhteydessä olen välillä käynyt ratsastamassa 4-vuotiasta amerikan lämminveritammaa nimeltä Ray Sue "Suski", "Sutki". Suskin raviura oli lyhyt, eikä koskaan oikeastaan alkanutkaan.

Olin Suskin toisella entisellä omistajalla töissä viime kesänä (ajoin ja hoidin hevosia, välillä myös ratsastin). Suskia kutsuttiin "Hullu-Suskiksi". En voinut ymmärtää, miten niin kilttiä tammaa pystyi kutsumaan hulluksi. Tamma oli kaunis ja iso. Askellus oli upea; matkaa voittava ja lentävä.


Sillä oli ajettu melko vähän kolme vuotiaaksi. Syykin siihen oli selvä; oli hajottanut jo kahdet ravikärryt, kun oli vienyt kuskia pitkin maita ja mantuja. Siihenkin käytökseen oli selvä syy; väärin kohtelu... En kerro enempää, mutta raukka yksinkertaisesti pelkäsi ravikärryjä, lenkkejä ja varusteiden laittoa. :(

Hoidin Suskia kesän aikana paljon ja vietin aikaa tamman ja sen kavereitten kanssa laitumella. Välillä menin istumaan Suskin viereen sen ollessa päivätorkuilla. Välillä taas kävin muuten vain juoksemassa tammojen kanssa laitumella, kun ei ollut työssä oikein mitää tekemistä.

Eräänä päivänä kutsuin Suskia laitumelta ja tamma juoksi laitumen perältä iloisen näköisenä luokseni. Yllätyin kyllä. En olisi heti uskonut sen luokse tulevan, kun miettii, mitä kaikkea se on ihmisten takia kokenut.

Eräänä päivänä kokeilin pistää Suskille satulan selkään. Tamma ei välittänyt mitään. Kehuin hirveästi ja laskin jalustimet. Tiesin, että olin ottamassa ison riskin, mutta nousin selkään hyvin rauhallisesti samalla rauhallisesti jutellen. Suski kuunteli vain ja seisoi paikallaan. Kehuin paljon ja istuin hetken tamman selässä. Tulin alas ja kehuin lisää. Vein satulan pois ja Suskin laitumelle. Päätin, että kokeilen seuraavana päivänä ratsastaa.

Seuraavana päivänä tein aivan saman, mutta tällä kertaa laitoin myös suitset päähän. Pyysin Iraa taluttamaan Suskin ulos, kun olin tamman selässä. Suski oli hieman hämillään, eikä olisi halunnut liikkua paljoa. Ei varsinkiin raviradalle päin. Käytiin kierros tallin ympäri. Jätettiin homma siihen ja kehuin tammaa hienosta työstä. Seuraavana päivänä mentiinkin jo radalle ja enimmäkseen käveltiin. Suskilla ei ollut menohaluja. Se on ymmärrettävää. En pakottanut tammaa, vaan käskin rauhallisesti ja pyysin sitä eteenpäin. Kehuin joka askeleesta ja kokeiltiin ravata hieman. Talliin päästyämme annoin tammalle sen lempiherkkua; sekamelassia veteen sekoitettuna. Sitä samaa siis, mitä Kamillekin aina ratsastuksen jälkeen annan. Voi, kun tamma tykkäsi! Joi kaiken hetkessä. :)

Tänä kesänä Suski on kehittynyt paljon; olen käynyt sen kanssa maastossa ja nyt harjoitellaan laukannostoja. Tamma ymmärsi ihmeellisen hyvin, mitä tarkoitan, kun laitan pohkeet kiinni kylkiin ravissa ja sanon "laukka", vaikka koskaan sille ei tätä sanaa ole opetettu. Ensimmäisen kerran, kun kokeilin tätä, lähti Suski villiin laukkaa ja heitteli pukkeja (ilmeisesti innostuksesta, koska tammassa tuntui olevan rutkasti virtaa). Näpäytin lavalle raipalla ja tamma rauhoittui ja jatkoi reipasta laukkaa. En vetänyt laukkaa hitaaksi, vaan annoin sen pyöriä, jotta laukka ei menisi niin nuorelta hevoselta pilalle. Otin samalla kerralla useamman noston ja kehuin Suskia hurjasti aina, kun laukka nousi.

Viimeksi kävimme Suskin kanssa katselemassa pelottavia paikkoja ja kehuin aina, kun tamma meni nätisti ohi. Mentiin pitkään käyntiä ja vähän ravia ja sitten kokeilin nostaa taas laukan. Tamma lähti kauheaa vauhtia ja alkoi pukittelemaan. Jalustimet irtosi, vaikka olinkin varautunut temppuiluun. Istuin syvälle satulaan ja yritin pysyä kyydissä. Pukittelu loppui, kun karjaisin kerran. Ei tarvinnut käyttää raippaa. Vauhti ei kylläkään hidastunut, mutta se ei haitannut. Hidastin rauhallisin pidättein ja koitin vain istua. Tammalla on niin mahdottoman isot liikkeet, että luulin tippuvani, mutta pysyin satulassa yllättävän hyvin. Hidastin ravin kautta käyntiin ja pistin jalustimet jalkaan.

En nyt kerro enempää, jotta en pitkästytä ketään. Ajattelin, että voisin tehdä erillisen blogin Suskista. Sinne ne kuitenkaan ehkä niin paljoa kirjoittelisi kuin tänne.

No, mutta... siitä tammasta voi vielä tulla jotain hienoa. :)

Jospa saataisiin perjantaina Kamin ongelma ratkaistua, niin sitten olisi kaikki hyvin.