keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Niin se vaan aina menee

21.-23.9

Onko tuttu tunne, että hevonen kulkee hienosti silloin, kun kukaan ei ole näkemässä, mutta sitten kun joku tulee katsomaan tai opettamaan, niin siitä ei sitten tule yhtään mitään? En ymmärrä, miten se aina on näin, mutta niin se vain tuntuu olevan - ainakin minun kohdallani.

Perjantaina alkuverkkasin pitkin ohjin ravissa ja laukassa. Kami meni rennosti, mutta mukavan reippaasti. Olin suunnitellut puomitehtävää, mutta muutaman puomien ylitysten jälkeen siirryin neliötehtävään. En muista tehtävän oikeaa nimeä, mutta ehkä joku teistä lukijoista tietää ja muistaa sen? Elikkäs ratsastin neliötä, jonka kaikki neljä sivua olivat suunnilleen samanmittaiset. Tulin alussa käynnissä ja pysäytin joka kulmaan ja aloitin liikkeellelähdön taivuttamalla Kamia kulman mukaisesti. Kun tämä alkoi sujua, jätin pysähdykset välistä. Sitten tein niin, että nostin aina sivuilla ravin, mutta kulmaan hidastin käyntiin. Tämän alkaessa sujua, menin kulmatkin ravissa. Kun otin laukan mukaan tehtävään, nostin laukan kulmasta ja laukkasin yhden sivun, seuraavan menin ravissa ja sitten nostin taas seuraavassa kulmassa laukan jne.

Kami olisi kovasti halunnut puskea kulmien läpi, sillä se on niin kivaa, mutta sain ponin kuitenkin taipumaan kulmissa ja menemään syvälle kulmiin. Kami alkoi kuumua, kun otettiin laukka mukaan tehtävään, joten tein välillä ravissa ympyrän, jolla menin puomien yli; siinä Kami sai jotain muuta ajateltavaa ja samalla pystyin toteuttamaan alkuperäistä suunnitelmaani puomitreenistä.

Kami meni laukassa todella hyvin ja otti takaosaa hyvin alleen. Tuntuma Kamin suuhun pysyi tasaisena ja mulla oli kilot käsissä. Laukka tuntui muutenkin tosi hyvältä ja mukavan energiseltä.

Laukan jälkeen annoin Kamille ravissa pitkät ohjat ja poni sai venyttää päätään alas.

Lauantaina Helena piti mulle tunnin tapasta ja otti samalla kuvia. Alkuverkkasin sillä välin, kun Helena kävi syömässä pikaisesti. Ensimmäinen tehtävä oli sellainen, mitä en ole vielä Kamin kanssa kertaakaan kokeillut; ravissa kenttää ympäri ja kulmissa laukkavoltit. Kami onnistui tehtävässä hyvin ketteryytensä ansiosta. Laukannostotkin onnistuivat hyvin ja napakasti (itse tosin olisi voinut yrittää enemmän).

Tämän jälkeen vaihdettiin tehtävää; otin jalustimet pois jalasta ja tultiin kolmikaarista kiemurauraa siten, että kiemurat mentiin laukassa ja suoristuksessa käynti ja käynnin kautta uusi laukka. Kami nosti laukat hyvin, mutta käyntiin siirtyminen oli vaikeampaa. Kerran onnistuttiin siten, että meni laukasta suoraan käyntiin. Kamin eka kerta, kun siirty laukasta suoraan käyntiin ilman ravia välissä! Kehuin ponitusta hirmuisesti hienosta siirtymisestä ja annoin vapaat ohjat, jotta Kami sai levähtää hetken.

Kävelyn jälkeen tultiin vielä ravissa kolmikaarista kiemurauraa siten, että toinen pitkä sivu lisättiin ravia. Se meni ihan ok. Menin edelleen ilman jalustimia.

Ravin pidennykseen
Ravin lyhennystä
Mentiin kiemurauraa vain muutaman kerran ja sitten siirryin keskiympyrälle, jolla tein temmonvaihteluja ravissa sen mukaan, miten jaksan istua. Loppuvaiheessa Helena alkoi vaatia minua pyytämään Kamilta vähän isompaa ravia lisäyksissä. Auts, mitä tuskaa istua lisätyssä harjoitusravissa. Vaikka Kami on pieni, niin Kamin ravi ei silti ole mikään unelma istua.
Ravin pidennystä

Lopuksi otin jalustimet jalkaan ja tein jonkin verran laukka- ja ravisiirtymiä uralla, ympyröillä ja volteilla ja annoin Kamin sitten venyttää kaulaa ravissa.

Sunnuntaina pidin tunnin Ammalle. Tunnin pääaihe oli peräänanto. Alkukäyntien aikaan selitin Ammalle peräänannosta ja mm. Kyra Kyrklundin kertomista faktoista, jotka liittyivät peräänantoon.

Mielestäni ratsastustunnilla on tärkeää myös perustella tehtävät ja niiden tarkoitukset ja myös kertoa vähän taustatietoa ja teoriaa, joka mahdollisesti auttaa tunnin tehtävien tekemisessä.

Ensimmäisenä tehtävänä tultiin suoralla uralla ensin käynnissä pituushalkaisijaa. Itse seisoin lyhyen sivun keskellä pituushalkaisijan päässä. Kun käynnissä alkoi sujua, käskin Amman raville ja tultiin vielä ravissa. Kulmista ja niiden ratsastuksesta huomauttelin koko ajan. Myös Kamin suoruudesta piti huomauttaa. Pikku hiljaa tehtävä kuitenkin alkoi sujua ja Amma saikin Kamin pari kertaa tulemaan pituushalkaisijalle hyvin.

Tämän tehtävän jälkeen siirryttiin pääty-ympyrälle ravailemaan. Amman täytyi ratsastaa Kamilla hyvä ravi, jotta voitaisiin alkaa nostamaan laukkaa. Laukannoston jälkeen Amman täytyi ratsastaa laukkaa hyvin eteen, jotta Kami liikkuisi hyvässä temmossa eteenpäin. Kun tämä onnistui, voitiin siirtyä laukkaamaan uralle. Kokeiltiin samaa toiseenkin kierrokseen lyhyen välikäynnin jälkeen.

Lopuksi annoin Amman ravata omatoimisesti ja huutelin ainoastaan istunnasta ja temmosta.

Oli kyllä aivan huippua opettaa pitkästä aikaa! Olin aivan liekeissä! Ammakin ilmeisesti tykkäsi tunnista. :)


 Tässä lopussa vielä Heltsun ottamia kuvia lauantailta


Ravin lyhennystä

Ravin pidennyksestä siirtymässä lyhennykseen

Siirtymässä pidennykseen

Kolmikaarista kiemurauraa
Loppuravit
Kolmikaarista kiemurauraa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti