Sinne meni superisti alkanut viikonloppu

Oli perjantai iltapäivä, kun pääsin vihdoin tallille. Kami oli tyytyväisenä kavereittensa kanssa mussuttamassa ruohoa ja tuli luokseni, jotta hätistelisin ötököitä pois.

Otin Kamituksen mukaani ja aloin laittaa harjaan taivutuslettejä, kun harja niin pahasti hossotti. Pitäisi nyppiäkin se joku päivä.

Sitten laittelin Ponin vielä ratsastuskuntoon ja lähdin kentälle vääntämään koulua. Aloitin perusjutuista, eli ratsastin Kamin eteen alas pitkällä ohjalla ympyrällä kaikissa askellajeissa. Poika kuunteli tosi hienosti!

Tämän jälkeen aloin tulemaan tehtävää: Ensin käynnissä pituushalkaisijaa ja siitä suuntaa aina vaihtaen joko oikealle tai vasemmalle. Sama ravissa ja lopulta laukassa siten, että ennen suunnan vaihtomista päädyssä hidastin raviin. Pakko myöntää, että Kami meni oikein hienosti, eikä yrittänyt oikeastaan kiemurrellakaan.

Tehtävän jälkeen päätin tehdä selkeitä siirtymisiä askellajien sisällä. Ensin vähän aikaa käynnissä ja sitten ravissa. Ravissa Kami otti todella hyvin takaosaa alle ja pysyi nätissä muodossa koko ajan! Kerrankin muistin kunnollisen ulko-ohjan tuen eteenpäin pyytäessä! Kami suorastaan innoistui, kun pääsi menemään oikein reipasta ja pitkää ravia.

Sitten kokeiltiin vielä siirtymisiä laukassa, mutta ne olivatkin sitten vaikeampia; laukkaa lyhennettäessä Kamilla oli vaikeuksia pysyä laukassa ja välillä siirtyikin hetkellisesti raviin. Oikeastaan se ei minua haitannut, koska tiedän laukan olevan Kamille vaikeaa varsinkin silloin, kun pitäisi sitä lyhentää/hidastaa. Mutta kyllä muutaman kerran onnistuttiin oikein hyvin ja annoin sitten Kamin ravailla pitkin ohjin pää alhaalla.

Lopuksi kävin vielä vähän maastossa ilman satulaa.

Takaisin päästyäni pistin Kamin kentälle piehtaroimaan ja laitoin kamat pois sekä hain Kamille mellaa, kuten aina. Pesin vielä Kamin jalat viileällä vedellä ja vein sen laitumelle Rusinan seuraksi.

Jäin ottamaan kuvia, kun auringonlasku oli niin hieno. Olin juuri kyykistyneenä parin metrin päähän Kamista ja räpsin kuvia, kun yhtäkkiä kuulin kuinka takanani oleva Rusina säikähti jotain ja seuraavassa hetkessä olin maassa ja kuulin kavioiden töminää ympärilläni ja tunsin, miten hevonen juoksi ylitseni. Isku sinne ja isku tänne.

Nousin istualleen ja tunsin hirveää kipua oikeassa olkavarressa. Huusin kivusta ja Tarjan kuultua sen, lähti hän nopeasti luokseni katsomaan, mitä tapahtui. Istuin edelleen maassa ja pitelin kättäni ja vaikersin kovaan ääneen.

Tarja auttoi riisumaan hupparin pois ja katsoi olkavarttani; se oli aivan turvoksissa ja näytti todella pahalta. Aloin heti itkemään, kun näin sen. En tosin siitä syystä, että se niin paljon olisi sattunut. Olin vain niin kovasti odottanut, että pääsisin kunnolla ratsastamaan ja viettämään aikaa tallilla. Toki siinä tuli myös mieleen se, että joutuisin ehkä jättämään koulun kesätyöjakson ensi kesälle, ja sitähän en halunnut! Mietin myös, etten ehkä pysty ratsastamaan koko kesänä, jos käsi olisi pahasti vahingoittunut.

Tältä se olkavarsi näytti illalla

Loppujen lopuksi istuin ambulanssissa matkalla kohti terveyskeskusta. Paikan päällä lääkäri tutki kättäni ja sanoi, ettei siinä ole ainakaan kovin vakavaa murtumaa, sillä pystyin liikuttamaan kättäni (ainakin jotenkin) ilman ylimääräisiä kipuja. Sain röntgenajan maanantaiksi ja rasituskiellon siihen asti.

Käsi kantositeessä takaisin kotiin ja kipulääkkeitä naamaan. Sinne meni superisti alkanut viikonloppu.