Lovely Sunday, Boring Monday

Eiiiiiih, täällä sitä taas ollaan: KIURUVEDELLÄ... Hel***ti, tahdon pois... Eihän sitä ole kuin vain päikkäviikko alkamassa! = Ei kotiin viikonlopuksi, ei heppailuviikonloppua med Heltsu, ei kuntosalia (käyn nykyään kerran viikossa Varpan kuntosalilla, kun olen kotona. Tosin tällä kertaa varmaan tallityöt käyvät kuntoilusta), ei mitääääääääääääääääääääään...

Joo, tuli vähän liioiteltua, mutta tältä minusta tällä hetkellä tuntuu. Ei huvittaisi kupata Kiuruvedellä kahta viikko peräkkäin. Ainoat hyvät puolet tässä oikeastaan on, että kerrankin ehdin tämän jakson aikana tekemään kunnolla passihoitoja, eikä minun tarvitse maksaa bussimatkoista viikonloppuna, kun kotiin en ole menossa.

Eilisestä vielä voisin sen verran kertoa, että kävin taas Kamin kanssa maastossa; kenttä oli kökössä kunnossa, joten siinä ei tehnyt mieli mennä. Oli kyllä hauskaa kipittää tiellä, kun ponilla oli vieläkin niin paljon virtaa, että ihan nauratti. Menimme isolle tielle ja sieltä Laakamäentielle, josta pääsimme Hevosmäentielle (käytiin tutkimassa vähän ja päätettiin sitten kääntyä takaisin, kun jonkin talonpihasta juoksi haukkuva koira meitä päin). Jatkoimme Laakamäentietä vielä reilun kilometrin Hevosmäentieltä päästyämme ja annoin Kamin vähän laukata (lähti muuten kovaa, eikä mienannut ihan heti hidastaa... APUA!). Nauroin Kamin innostukselle ja päätin, että käännymme takaisin. No, siitä vasta show syntyi; poni ei tahtonut kävellä, vaan kipitti käynnin ja ravin sekoitusta ja pysyi puhtaassa käynnissä vain, jos annoin pidätteitä vähintään joka toinen sekunti (tuli vähän innokas Jetteri mieleen). :D 

Jatkoin kotiin päin ravilla ja käynnillä vuorotellen ja sitten näinkin jo puiden takana sen, mitä Kamikin varmasti jo oli odottanut jonkin aikaa aivan täpinöissään; jyrkkä ja iso mäki, missä ollaan Helenan kanssa yleensä annettu hevosten päästellä (ylämäkeen tietty). Nostin laukan sopivasti ennen mutkaa pienen mäen alla ja Kami lähti nätisti, ei liian kovaa ja pidätteet meni läpi. Sitten mutkaan päästyämme poni näki ison mäen ja vauhti kiihtyi hetkessä. Pidätteet eivät oikein menneet enää läpi (en halunnut alkaa repimään suusta kaikin voimin), joten annoin Kamin laukata ja käskin ponin olla kaatumatta tai hajottamatta itseään (joo, kuulostaa oudolta, mutta minulla on tapana jutella Kamille, vaikkei hupsu poni mitään puheistani voi ymmärtääkään) ja annoin mennä. Vauhti kiihtyi vain ja poni kiisi innoissaan kukkulan päälle. Vähän ennen mäen loppumista sainkin hyvin Kamin raviin ja siitä hitaasti siirrettyä käyntiin (tien kunto oli huonompi mäen jälkeen, joten en halunnut jatkaa ravia). Poni puuskutti ja jaksoi vieläkin kävellä reippaasti ja olisi varmaan juossut vaikka kotiin asti, jos olisin antanut (kotiin oli n. 2,5km). Tien kunnon muuttuessa paremmaksi, otin pari lyhyttä ja rauhallista ravipätkää ja sitten annoin ponin ihan vain kävellä kotiin asti.

Oli tosi kiva maastoilla koko viikonloppu. Ei oikeastaan haitannut, ettei päässyt kentälle työskentelemään. Teki kyllä hyvää meille molemmille. :)

Tänään en mennyt ollenkaan kouluun, vaan olin heti aamusta ajotunnilla ja siitä menin suoraan teoriakokeeseen; LÄPI MENI! Inssi olisi sitten 6.5... Toivotaan parasta!

Päivän ostokset

Kämpälle päästyäni päätin lähteä katsomaan, jos jostain Kiuruveden kaupoista (Agrimarket, Maxi Makasiini ja Ruunikko) löytyisi jotain kivaa Kamille. Löysinpä sitten ruskeat yhdistelmäpintelit ja niihin sopivan huovan + tummansiniset yhdistelmäpintelit. Joo, vähän innostuin ostelemaan, mutta tuntui, että olin ansainnut sen, kun kerta pääsin sen teoriakokeen läpi.

Ensi viikkoa odotellessa...