Kami ja Mira + muuta höpistävää

Nätti ja onnistunut pysähdys Miralta ja Kamilta

Ollaan Kamin kanssa jatkettu käynti-ravihommia, mutta ajattelin huomisaamuna irtojuoksutuksen yhteydessä pyytää ponilta pitkästä aikaa laukkaa. Aika paljon ollaan kentällä pyöritty Kamin kanssa; niin minä kuin vuokraajakin, mutta itse olen vähintään loppukäynnit käynyt aina pellolla tai tiellä ratsastamassa. Joku päivä tuli myös tehtyä vähän alkuverkkaa pellolla.







Vuokraaja (Mira) on käynyt n. 2-3 krt/vko ja itse en ole ehtinyt kovin useana päivänä tallille, sillä surullista kyllä, mutta työt ja koulu ovat vieneet paljon aikaani. Lisäksi olen vielä hirveässä flunssassa, niin näillä keleillä ei muutenkaan innosta lähteä ulos pitkittämään sitä.






Olin kuitenkin toissa viikolla yhtenä päivänä Miran matkassa vähän tunnin tapaista pitämässä. Tunnin pääidea oli ratsastaa Kamia suoraan ilman kentän aidan tukea = mentiin siis uran sisäpuolella parin metrin päässä urasta, jolloin kentän aidan tuki hävisi ja Miran täytyi pitää itse huoli Kamin suoruudesta ja reitistä.





Alkuun annoin Miran etsiä Kamin kanssa sopivan uran käynnissä ihan vain sitä ohjeistamaani uraa pitkin ja sen jälkeen alettiin tekemään pysähdyksiä ja päätyihin voltteja tällä samalla uralla. Oikeaan kierrokseen pysähdykset alkoivat sujumaan pikku hiljaa, mutta jotain tapahtui vasempaan kierrokseen, sillä Kami ei halunnut enää pysähtyä vaan venkslasi vain eteenpäin välittämättä Mirasta sen enempää. Siinä tuli sitten Miralle se ongelma, että hän jäi vetämään ohjasta ja Kami meni suustaan levottomaksi ja hommasta tuli hankalampaa.

Pian pysähdyksistä ei tullut enää mitään, joten käväisin pikaisesti itse Kamin selässä. Kami kokeili ensin minulle samaa, mutta epäonnistui ja tajusi, että minua ei voi juksata samalla tavalla, enkä anna periksi niin helposti (pyysin ennen pysähdystä Kamilta reilusti aktiivista käyntiä ja siitä suoraan pysähdys = toimi). Menin pari kierrosta ihan rauhassa ja kokeilin pysähdyksiä melko lyhyin välein, aivan kuten Mirakin oli yrittänyt tehdä. Kami alkoi kuuntelemaan hyvin ja sitten vaihdettiin taas ratsastajaa. Homma alkoi sujumaan Mirallakin, kunnes jossain välissä alkoi taas tulemaan sama ongelma, mutta sain kuitenkin neuvottua Miran toimimaan niin, ettei minun tarvinnut selkään enää kiivetä.
Tärkeäähän Kamin kanssa noissa pysähdyksissä oli, ettei ottanut ohjasta vaan pyysi istunnalla Kamin pysähtymään. Miralle se oli vielä hankalaa, sillä hänellä on ratsastushommista ollut monen vuoden tauko. Vaikka asia onkin näin, niin todella pidän Miran ratsastustyylistä, sillä hän on hyvin kärsivällinen ja tahtoo aina hevosen parasta. Hän muistaa myös hoitaa Kamin aina huolella ennen ja jälkeen ratsastuksen, mikä on minulle itselleni tärkeää, sillä hoidan Kamin itsekin hyvin tarkasti ja huolella ja tottakai haluan luottaa siihen, että Kamista huolehditaan hyvin, vaikken itse olisikaan paikalla.
Anyhow, pysähdykset alkoivat sujumaan ja jätimme ne sitten lopputunnista pois. Laitoin Miran kokeilemaan pitkillä sivuilla avoa, edelleen uran sisäpuolella ratsastaen. Hankalaa se tuntui olevan (Kami lähti välillä uralta pois jne), mutta silloin tällöin tuli muutama onnistunut askel, vaikka tämä oli Miran ensimmäinen kerta, kun hän ratsasti avoa. Päätin helpottaa hommaa niin, että annoin Miralle luvan siirtyä takaisin uralle ja kokeilla vielä siinä, jos avo onnistuisi paremmin. Onnistuneita askeleita tuli sielläkin, ehkä jonkin verran enemmän kuin uran sisäpuolella.

Kovin vähän otin kuvia, kun kaksikko koetti

avoa. Tässä kuva juuri, kun Kami on 

siirtymässä takaisin kulkemaan uran 

suuntaisesti (huomatkaa oej).

Otin Miralle kuvia, niin hän voisi korjailla omia virheitään myös omatoimisesti, kun en ole paikalla niistä huomauttamassa (nehän jää paremmin mieleen, kun ne itse huomaa ja siten ne on helpompi korjata). Harmillisesti keskityin opettamiseen ja neuvomiseen niin paljon, että meinasi kuvat unohtua.

Olen ollut todella tyytyväinen Kamiin viimeisimpinä ratsastuskertoina. Poni on ollut sopivan rauhallinen ja kuuliainen, vaikkakin välillä on selvästi huomannut, että virtaa olisi reippaampaankin hommaan.

Joku päivä taisin tehdä Kamin kanssa avoja käynnissä ja ravissa pitkillä sivuilla ja ne sujui mielestäni tosi kivasti; Kami oli rauhallinen ja vaikka ensin ravissa meinasi vauhti kiihtyä pohkeesta, niin sain Kamin aika helposti rauhoitettua istunnalla. Ratsastin Kamia myös pituushalkaisijalle, jolla pyysin Kamia ensin hieman eteen ja siitä pysähdys, aivan kuten koulukisojen lopputervehdykseen oltaisiin tultu. Kami meinasi mennä aika herkästi vinoon, mutta eteenpäin ratsastus ennen pysähdystä auttoi todella paljon (sekä käynnissä että ravissa).

Ostin Kamille kokeiluun kaksiteholinimentin. Kamin jalathan reagoivat muutama vuosi sitten linimenttiin ikävällä tavalla (jalkojen karvat lähti ja iho meni vereslihalle) ja sen jälkeen ei olla käytetty linimenttejä. Arnika kylläkin ollut kovassa käytössä (lähinnä etupolviin olen laittanut), mutta nyt halusin jotain sellaista, mikä myös viilentäisi Kamin jalkoja (tähän asti olen lähinnä huuhdellut ratsastuksen jälkeen viileällä vedellä pariin otteeseen eri hoitojen välissä), kun ne joistakin kohdista ovat lämpimät rasituksen jälkeen (mm. takavuohiset, etusten vuohiskuopat ja etupolvien takapuoli). Samalla siihen olisi kiva se lämmitysefekti ihan näin nivelrikkohevosta ajatellen, sillä se auttaisi vähän parantamaan sitä aineenvaihduntaa nivelissä. Nyt on pari viikkoa siis käytetty kaksiteholinimenttiä kaikissa jaloissa etupolvista alaspäin ja kintereistä alaspäin + etusiin olen laittanut lämpökääreet tehostamaan vaikutusta. Niin ja tämä linimentti on eri merkkiä kuin se, mitä joskus kokeiltiin. Nyt en muista, mitä merkkiä se edellinen oli, mutta ei ainakaan tätä nykyistä (Horse Power).

Näissä kolmessa kuvassa näette Kamilla lämpökääreet jalassa.

Pääsin tänään puoli kuudelta töistä (aloitin siis työharjoittelun ja tänään oli eka päivä) ja ajatus tallille menosta oli vähän turhan raskas, kun tallilla ei saisi olla enää kahdeksan jälkeen, niin olisi sitten pitänyt suunnilleen heti töitten jälkeen lähteä sinne. En siis käynyt tallilla tänään. Eipähän Kami siitä miksikään mene ja varmasti ihan kiva välillä vaan koko päivä tarhailla kavereitten kanssa, kun se tarhakaan ei mikään pikku kaistale ole, vaan siinä mahtuu rälläämäänkin, jos sille päälle sattuu. Huomenna tähtään jo ennen töihin lähtöä tallille, niin pääsee sitten töitten jälkeen kivasti kotiin viettämään loppuiltaa. Ja onhan se tietty kivempi, kun on valoisaa tallilla ollessa. Itse ainakin viihdyn tallilla paljon paremmin, kun ei tarvitse mitään ylimääräisiä valoja käyttää, vaan luonnonvalossa saa touhuta.

Tässä vielä vähän kuvia, kun yksi päivä otin kameran mukaan, kun vein Kamin sopivasti liikutuksen jälkeen päiväheinille.

Poni ei malttanut pysyä omalla heinäkasallaan, vaan piti kipittää 

lähemmäs ihmettelemään minun touhuja kameran kanssa, kun häärin

sopivasti Juuson kasan vieressä. Hassu poni :)

Herra Linssilude tuli kovin innokkaasti häärimään eteen. Olisi varmaan 

löytynyt turpa linssistä, jossen olisi ollut aidan takana :D

Sopuisasti syövät Juuson kanssa samalta kasalta. :)

Rokseri takimmaisena, sitten on Juuso heti Kamin takana.

Pientä muutosta ulkoasuun

En nyt alkanut kovin paljon ulkoasua muuttamaan, mutta tuon bannerin sain tehtyä ja taustaa muokkasin edellisestä kuvasta hieman lisää. Itse tykkään lopputuloksesta; simppeli ja nätti. Minulla meni varmaan reilu tunti miettiä ja muuttaa ulkoasua. Ei kovin kauaa siis.

Uusi ihana banneri <3

Olisi kiva kuulla teidän - lukijoiden - kommentteja ulkoasusta ja toki jotain ideoitakin saa heittää.

Kurkistus Kamin etujalkoihin

Jep, oli tarkoitus jo perjantaina julkaista tämä, mutta innostus tämän kirjoittamiseen oli kovin matala. Ehkä parempi, että nyt vasta tämän kirjoitin, niin sain tehdä rauhassa ja huolella tämän postauksen teitä varten. Kovin tylsännäköinen postaus, mutta koittakaa kestää!

Tiistaina 29.9.2015 tuli kauan odotettu klinikka-auto vihdoin tallille (alunperin auton olisi ollut tarkoitus tulla jo syyskuun alussa, mutta ilmeisesti ei ollut mahdollista silloin). Kami oli toisena vuorossa ja ell halusi aloittaa jalkojen tutkimisesta. Hän halusi nähdä Kamin ensin liikkeessä, joten mentiin kentälle. Kuitenkin kentän pohja oli hänen mielestään liian pehmeä ontuman tarkkailua varten, joten siirryttiin "parkkialueelle" (hiekkapohjainen, mutta kova). Juoksutin Kamia pienellä ympyrällä ravissa ja välillä näkyi jotain pientä epäpuhtautta, josta ei kuitenkaan osattu olla varmoja, koska pohja oli epätasainen (oli jonkin verran irtokiviä, isoja ja pieniä ja pohja oli kalteva).

Tämän jälkeen keskusteltiin ell kanssa laajemmasta ontumatutkimuksesta ja suostuin hommaan; halusinhan tietää, mitä Kamin jaloista löytyy. 

Ensialkuun tehtiin taivutuskokeet kaikille jaloille; ell taivutti takasista kinner- ja vuohisnivelet, etusista polvi- ja vuohisnivelet yksi kerrallaan. Ideana oli siis pitää jalka mahdollisimman taipuneena hetken aikaa ja sitten lähteä heti reipasta ravia pois päin ja sitten takaisin kohti eläinlääkäriä. Juoksutettiin vielä taivutusten jälkeen ympyrällä.

Etupolvet eivät reagoineet taivutuksiin, mutta alaosa jaloista kylläkin. Kaikki jalat reagoivat, mutta ainoastaan etuset selkeästi. Takajalat reagoivat hyvin vähän. Juoksutuksessa näkyi vej ontuvan enemmän kuin oej.

Ell halusi myös kaviopihdeillä kokeilla kaikki kaviot läpi, jos jossain olisi arempi kohta. Etuset vaikuttivat hieman kipeiltä (Kami hyvin pienesti nyhtäisi jalkaansa eteenpäin ulkokannalta kavioita puristettaessa).

Tämän jälkeen ell ehdotti puudutusmenetelmää, eli puudutettaisiin jokin osa jalasta ja katsottaisiin, jatkuuko ontuminen. Tällä tavoin voitaisiin paikallistaa kipeä kohta paremmin. Ell puudutti vej (matala johtopuudutus) ja ontuminen helpottui huomattavasti.

Kamin juoksuttamisen jälkeen mentiin sisälle valmiiksi röntgen-kuvia varten. Kamille annettiin rauhoittavia, ettei mitään vahinkoa sattuisi. En usko, että Kami olisi mitään rikkonut, mutta en alkanut inttämään vastaan. Parempi tehdä homma turvallisesti, ettei mitään mene rikki tai kellekään satu mitään ikävää. Kami seisoi kuvauksissa hyvin rauhallisesti siis ja meinasi nukahtaa seisaalleen. Minun piti pariin otteeseen pitää etujalkaa hieman ilmassa, jotta saatiin kavionivelestä ja sädeluusta kuvia eri kuvakulmasta ja se oli erittäin raskasta, sillä Kami ei jaksanut itse pitää jalkaa ollenkaan ja minulla oli kädessä röntgeniin tarvittavat suojahanskat, jotka painoivat aivan helvetisti! Tuli kuntoiltua niissä suojavarusteissa oikein kunnolla. Loppua kohden Kami alkoi selkenemään (meillä meni aikaa, koska klinikkaeläinhoitajalla oli teknisiä ongelmia röntgenlaitteen kanssa), eikä malttanut seistä kiltisti tarvittavien alustojen päällä, vaan välillä siirti jalkaa, jos toistakin pois alustalta (kovin laiskasti kuitenkin) sillä välin, kun odoteltiin seuraavan kuvan ottamista.

Kun vihdoin oli kuvat otettu, mentiin ell kanssa klinikka-autoon katsomaan, mitä kuvissa näkyi. Sekä vuohis- että kavionivelissä (kuvat otettiin siis vain etusista) oli pientä terävyyttä ja kulumaa, mikä näkyi kuvissa. Sädeluun kuvista ei löytynyt mitään ihmeellistä, mutta ell halusi vain varmistaa, ettei siellä ollut mitään, koska kaviopihtien kanssa kokeiltaessa, olivat etuset olleet hieman arat. Kavioitten roikotuskuvat olivat myös ok.

Ell ehdotti etusten alanivelien piikitystä (kortisoni) ja suositteli hyaluronaattihappoa eli kukonhelttauutetta, jota myös laitettiin kortisonin yhteydessä (ell, muuten unohti rauhoittaa Kamin tätä toimitusta varten, sillä sehän on sama asia kuin joku pistäisi sinun kynnen alle jollain piikillä tai vastaavalla, mutta Kami oli mahdottoman kiltti ja seisoi paikallaa koko toimituksen ajan! Vähäsen kyllä taisi jossain tuntua, kun poniraasulla ilme muuttui jonkin verran, kun pistettiin piikki nahan alle ja sitten kun ell vielä etsi todella inhottavan näköisesti sitä sopivaa asentoa pistää se kortisoni. Ihan teki pahaa katsoa).

Näitten hommien jälkeen Kami sai rokotukset ja sitten raspailtiin hampaat huolella. Niissä ei ollut paljoa moitittavaa.

Hoito-ohjeeksi saatiin loppupäivä karsinassa oleskelua ja sen jälkeen viikon verran kävelyä, jonka jälkeen voi pikku hiljaa alkaa ravailemaan seuraavan viikon aikana ja sitten voidaan alkaa siirtymään normaaliin liikutukseen. Saatiin myös se sama kipulääkekuuri, minkä Lappeteläinen määräsi silloin, kun vej etupolvessa todettiin nivelrikko.

Laitoin tähän vielä skannatut kopiot, missä näkyy ell kommentit ja muut. Kyselkää ihmeessä, jos jokin jäi mietityttämään. Saatoin selittää asiat hieman hankalasti tai epäselvästi.