Värikäs talviloma

Haha, Kamilla oli eräs päivä hyvät ilmeet haukotellessa :D

Loma tuli ja loma meni. Pöh... Olisin voinut jäädä kotiin, mutta täällä sitä nyt koulun asuntolalla istun ja kirjoittelen tänne blogiin.

Olen huomannut näin kevään myötä positiivisia merkkejä itsessäni; into kirjoittaa blogiin on kasvanut reilusti ja haluaisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon ja vaikka mistä jutusta jajajajajajaja... mutta onko sitä aikaa? No, välillä on hyvinkin aikaa, mutta toisinaan ei ollenkaan!

No, mutta lomalla tuli Kamin kanssa tehtyä kaikenlaista ja siitä ajattelin tässä nyt vähän kertoilla.

Ensimmäinen viikonloppu meni aika kevyissä merkeissä; perjantaina kävin kävelemässä ja vähän ravailemassa maastossa. Muutenkin edeltävä viikko meni kävelyn merkeissä, koska Kami alkoi taas reagoimaan polvestaan (tulehduskipulääkekuuri aloitettiin sitten perjantaina). 

Lauantaina kokeilin join-uppia poikakaverini kanssa ja Kami juoksi kuin hurjapää! Meinasi yhdessä välissä kaatuakin, kun innostui ja jarrut eivät riittäneet väistämään kentän reunassa olevaa lumipenkkaa, mutta jatkoi matkaa yhtä nopeassa vauhdissa. Hupsu poni. Annettiinpa sitten ponin juosta jonkin aikaa, kunnes alkoi näkyä alistumisen merkkejä; kieli tuli välillä ulos, Kami myös käänsi korvansa minua päin ja kuunteli lähes herkeämättä. Lopuksi ravuutimme Kamia ja annoimme sitten vain kävellä (pysähdyksiä ei kuitenkaan sallittu ennen lupaa). Sitten kävelin pois päin Kamista ja seisoin poikakaverin kanssa lähellä tallipäätyä. Kami pysähtyi ja katseli meitä ja kääntyi sitten meitä päin ja otti muutaman askeleen ja jäi taas seisomaan ja tuijottamaan. Hetken päästä poni rohkaistui ja käveli hevosten tapaan vähän kaartaen meidän luokse ja tuli siihen aivan kuin kysyäkseen "joko saan liittyi teidän seuraanne?". Nauroin ponin ilmeelle ja kehuin sitä hienosta työstä, mitä se oli tehnyt (annoin minä silitysten lisäksi myös leipäpalaisen, kun Kami näytti niin söpöltä).

Sunnuntaina oli Soilen tarkoitus tulla hieromaan hepat, joten ratsastin Kamin kevyesti ennen hierontaa; keskiympyrällä askellajit läpi eteen-alas venyttäen vajaat 20 min. Kami meni oikein nätisti ja hieronnasta se näytti nauttivan. Soilen mukaan Kami oli vetreämpi ja parempi tällä kertaa, viime kertaan verrattuna. Jatko-ohjeiksi sain venytellä Kamin jalkoja, erityisesti taakse. Suosittelen lämpimästi Soilea muillekin, jotka etsivät hepalleen hierojaa! :)

http://www.animaltouch.fi/

Maanantain oli tarkoitus olla lepopäivä, joten lääkkeenantamisen yhteydessä opetin poikakaveriani Kamilla ilman satulaa (menivät vain käyntiä, käännöksiä ja pysähdyksiä vähän aikaa). Kamista oli hauskaa, kun selässä oli joku, joka ei osannut olla topakkana ja tarkkaavaisena. Niinpä Kami kokeili mm. pään vetämistä alas ja oikaisuja ja omatoimisia käännöksiä. Kami ei myöskään hyväksynyt pysähdysyrityksiä, joissa poikakaverini käytti vain ohjaa. Välillä vain nauroin ja yritin opettaa. Englanniksi opettaminen on vaikeaa, jos ei tiedä sanoja tai osaa selittää, miksi mitäkin tehdään. Loppujen lopuksi, kun pysähdykset alkoivat sujumaan ja kääntyminenkin jotenkin, poikakaverini tuli alas Kamin selästä ja talutti Kamia kenttää ympäri ja otti välillä pysähdyksiä tällä tavoin. Kuten voi arvata, Kamia ei kiinnostanut olla kuuliainen heikkoja hevostaitoja omaavaa ihmistä kohtaan. Kami pysähtyi aina vasta parin askeleen jälkeen siitä, kun poikakaverini oli pysähtynyt. Sain taas nauraa julmasti, kun toisella oli vaikeaa. Olen kamala ihminen. No, mutta kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa parani.

Tiistaina pääsin itse Kamin selkään ja ratsastin normaaliin tapaan aluksi Kamia eteen-alas ympyrällä askellajit läpi. Sen jälkeen aloin tavallaan kokeilemaan, että miltä poni tuntuu nyt hieronnan ja super kevyen päivän jälkeen; tein ympyröitä ja voltteja, joilla kokeilin vähän taivuttelua ja siirtelin Kamin peppua sisään ja ulos. Otin lisäksi aika paljon suoralla työskentelyä ja siirtymiä askellajien sisällä ja välillä. Kami tuntui tosi kivalta ja siitä minulla onkin vähän kuvamateriaalia tässä postauksessa, kiitos siskoni Annikan. 

Keskiviikkona annoin Mariannen irtojuoksuttaa kavereidensa kanssa Kamia, kun niin halusivat. Hyvä ottaa muutenkin rennommin, kun aletaan taas liikuttamaan viime viikkoa rankemmin.

Näin venyttelen Kamin takajalkoja taaksepäin

Torstaina aloitin myös normaalisti eteen-alas ratsastuksella ja sitten aloin tekemään avoja ja seis-käynti-ravisiirtymiä. Pysähdykset menivät alkuun vähän heikommin, kun Kami ei vain olisi halunnut pysähtyä. Avot meni oikein kivasti ja helposti; Kami siirsi etuosaa nätisti hieman uran sisäpuolelle ja taipui sopivasti. Tämän jälkeen työstin Kamia laukassa ja koitin saada mahdollisimman puhtaat nostot sekä ravista että käynnistä. Nostot menivätkin nappiin ja Kami liikkui oikein kivasti. Kävin lopuksi pienen kävelylenkin tiellä.

Näin venyttelen Kamin etujalkoja taaksepäin

Perjantaina kävin tiellä harjoittelemassa laukannostoja ja siirtymiä. Nostot sujuivat todella hyvin! Kami nosti laukan puhtaasti käynnistä. Vauhtia ja virtaa olisi tietysti ollut vaikka muille jakaa. Oli jopa itselläkin vaikeuksia pidätellä, kun Kami olisi halunnut pinkoa tuhatta ja sataa, mutta sain silti pidettyä ja jopa hidastettua raviin. Söpö poni. Nauroin vaan ja annoin laukata vain lyhyempiä pätkiä ja lopuksi vähän pidemmän pätkän, sillä siinä kohtaa oli satanut hyvä lumikerros päälle, mikä pehmensi pohjaa. Välillä myös notkistelin Kamia tekemällä avoja ja sulkuja. Oli piristävää maastoilla pitkästä aikaa ja Kamikin tykkäsi.

Menin hakemaan ponia tarhasta ja tämä alkoi
haukotella hurjana, haha :D

Lauantaina oli sitten heppakerhon käytäntökerta ja päätin viedä tytöt maastoilemaan, kun oli kuitenkin niin nätti sää. Annoin tyttöjen itse valita, kumpaa heppaa ratsastaa ja hoitaa; kokemattomammat tytöt valitsivat Kamin ja kokeneemmat Jetterin, mikä oli minusta oikein hyvä jako, sillä luotin Jetteriin maastossa enemmän kuin Kamiin, sillä Kami osaa säikähtäessään pahimmillaan tehdä täyden uukkarin, mutta taluttajan ollessa vieressä, Kami ei voi tehdä niin, sillä Kami ei tahdo juosta taluttajan yli (ei Kami ainakaan ole vielä tähän mennessä yrittänyt juosta taluttajan yli?). No, mutta käytin tyttöjä pareittain reilun vartin mittaisilla maastoilla ja sitten hoidettiin hepat ja tytöt pääsivät katsomaan, kun Kamille annettiin tulehduskipulääke ruiskulla suuhun (yksi tytöistä pääsi myös avustamaan). Jotenkin joka kerta noiden tyttöjen kanssa on niin hirmuisen mukavaa! Tuntui, että päivä piristyi heti, kun oli päässyt neuvomaan tytöille heppojen harjausjärjestystä ja auttamaan pinteleiden käärimisessä. Hassua, mutta voisin tehdä tuota melkein ilmaiseksi ja ihan vaan siitä ilosta, kun pääsee neuvomaan pieniä heppatyttöjä siinä, mistä he tykkäävät. Palautettakin olen kuullut, että tytöt ovat myös viihtyneet kerhossa oikein hyvin ja se on ollut suurin piirtein viikon kohokohta.

Hassu poni haukotteli oikein urakalla :D

Ihan niin kuin tuo pallo olisi Kamin mielestä aivan ällö, haha

Sunnuntaina sain aivan ihanan idean; halusin kokeilla Kamilla hiihtoratsastusta! Ei kun sitten vaan sukset mukaan tallille ja Annika suksille! Alkuverkkasin Kamin eteen-alas ennen lähtöä. Sitten mentiin tallin eteen laittamaan ajo-ohjat, jotka toimivat liinoina, joista Annika sai pideltyä kiinni. Kokeilin ensin näitä "liinoja" siten, että pistin ne Kamin molemmin puolin, siten että Kami tunsi ne ja tietäisi, mitä mahdollisesti olisi luvassa. Kami jännittyi heti ja yritti lähteä eteenpäin (Marianne piteli Kamia paikoillaan), mutta tajusi sitten, ettei olla lähdössä hiitille. ;) Voi toista. Kohta Kami kuitenkin seisoi rauhassa, mutta vähän ihmetellen, että "mitä ne oikein touhuaa". Pistettiin sitten ratsastaja (minä) selkään ja hiihtäjä (Annika) suksille liinojen päähän ja lähdettiin varovasti kävellen eteenpäin. Kami ihmetteli ensin hetken ja yritti vilkuilla taakse. Kuitenkin kymmenen metrin jäkeen Kami kulki kuin olisi aina vetänyt hiihtäjää perässään. Ensimmäisessä ylämäessä otettiin jo ravia ja Kami meni oikein kiltisti eteenpäin. Mentiin tiellä edes takaisin ja välillä käännyttiin vähän eri kohdissa. Kokeiltiin kaikkia askellajeja rauhassa, mutta viimeinen laukkapätkä otettiin vähän reippaammin (ei kuitenkaan täysiä). Kaikilla oli hauskaa! Tuntui, että Kamilla heräsi sisäinen nuori hevonen henkiin, kun se niin innoissaan oli menossa! Marianne saikin otettua kivoja kuvia meidän menosta. :)

Kamin piti vähän kuvaajaa tuijottaa... niin ja ratsastajan myös...

Laukkaa, jee!

Oli tosi kaunis sää

Ilmeisesti olen tässä kuolemassa nauruun, kun
Kami tuijottaa kauhuissaan kuvaajaa

Nyt sitten odottelen, että pääsen sunnuntaina Kamin kanssa valmennukseen. Alunperin oli tarkoitus mennä sekä lauantaina että sunnuntaina, mutta autokoulun korvattavat teoriatunnit tulivat yhtäkkiä esteeksi; olin syksyllä käynyt jonkin aikaa autokoulua, mutta sitten jouduin lähtemään työharjoitteluun, joten autokoulu jäi kesken. Osa näistä tunneista pitää sitten käydä tänä lauantaina. Voin sanoa, että tuli muutama ***kele ja ***tana suusta, kun sain tietää näistä teoriatunneista.

No, mutta Helena pääsee Kamilla puksuttelemaan lauantaina, kun Emma menee silloin Jetterillä. Ja nyt minä pääsen pitkästä aikaa näkemään Suskia. Voi että, on ikävä sitä tammaa!

Poikakaveri otti kuvia, kun poseerattiin